Perintä erikoistapauksissa: Velallisen konkurssi tai velkasaneeraus

Lueskelet Kauppalehden tuoretta numeroa huomaat konkurssi-ilmoituksen. Kaverisi, jolta et hennonnut karhuta, on ajautumassa konkurssiin verottajan vaatimuksesta ja huomenna olisi velkojainkokous. Vieläkö ehtii mukaan? Menikö kaikki? Miksi et tiennyt asiasta mitään?

Mitä pitäisi tehdä, kun asiakas jättää maksamatta, muistutuksia on lähetetty, mutta oikeudellinen perintä on tekemättä

Perintä on sinänsä selkeä homma. Kuitenkin poikkeus vahvistaa säännöt. Eräs poikkeustilanne on konkurssiin hakeutuminen. Konkurssiin hakeminen on toimenpide, jonka oikeusvaikutukset ulottuvat kaikkialle, missä konkurssiin haettu yritys on tehnyt bisnestä.

Konkurssimenettelyn aloittaminen katkaisee velallisen yrityksen maksuliikenteen. Saatavasi siirtyvät muiden velkojien kanssa samaan kategoriaan, jossa ei arvosteta kenenkään saatavia muita tärkeämmiksi. Pahimmillaan tämä saattaa tarkoittaa velkovan yrityksen toimintaedellytysten surkastumista.

Miten voit varautua velallisen maksukyvyttömyyteen?

Sinulla on käytössäsi työkaluja, joilla voit varautua velallisen todelliseen maksukyvyttömyyteen. Tärkeintä on se, että kaikki bisnes hoidetaan johdonmukaisesti.

1. Muotoile sopimukset kunnolla

Pidä huoli, että sopimuspapereissa on aina muotoilu, jonka mukaan myydyn tavaran omistusoikeus säilyy myyjällä, kunnes kauppahinta on maksettu kokonaan. Siitä huolimatta, että useimmiten tavara ehtii mennä eteenpäin, eikä pykälällä ole merkitystä. Joissain tapauksissa se voi auttaa kotiuttamaan konkurssipesästä omaisuutta siten, että saat omasi kokonaan takaisin

2. Hae ulosottopäätös

Toinen tärkeä asia on se, että yritykselläsi on johdonmukainen tapa viedä perintäasiat päätökseen. Perintä tulee viedä aina johdonmukaisesti ja kohtuullisessa aikataulussa oikeudelliseen perintään. Tee siis rutiini maksamattoman laskun viemisestä oikeuteen ulosottopäätöstä varten. Rutiiniluontoinen ulosottopäätöksen hakeminen takaa sen, että yrityksesi ei jää nuolemaan näppejään, kun muut velkojat viettävät lihoiksi laitettavan yrityksen peijaisia.

Ulos-ottopäätös on edellytys velkojien listalle pääsyyn. Ilman päätöstä jäät osattomaksi ja vaikka kuinka yrittäisi lisätä saataviasi listalle, se ei enää onnistu.

Kolmen kuukauden palautusvaatimus

Konkurssi menettelyyn liittyy eräs seikka, joka saattaa yllättää. Pesänhoitajalla on nimittäin oikeus vaatia velkojen maksuun käytettyjä varoja palautettavaksi pesään. Raja palautusvaatimukselle on 3 kuukautta. Sitä vanhempia suorituksia ei tarvitse palauttaa omaksi tappiokseen konkurssipesään. Korkeintaan kolme kuukautta vanhat suoritukset sen sijaan peritään hyvinkin herkästi takaisin, varsinkin, jos kyseessä on vähänkään merkittävämpi summa, jolla on aidosti merkitystä konkurssin hyvälle hoidolle.

Lainsäätäjän asenne on tässä se, että velallinen tietää olevansa huonossa hapessa viimeistään kolme kuukautta ennen pankrottia. Rahoituskriisi on useimmiten pitkään jatkuneen kehityksen tulos, josta velallisyrityksen vastuulliset henkilöt ovat kyllä tietoisia. Mikäli velallisyritys on maksanut merkittäviä laskuja korkeintaan kolme kuukautta ennen konkurssimenettelyn alkamista, katsotaan kyseinen menettely velallisen epärehellisyydeksi. Toisin sanoen velallinen on asettanut yhden velkojansa muita velkojia parempaan asemaan, mikä on konkurssimenettelyssä kiellettyä.

Saneerauksessa perintä keskeytyy

Konkurssimenettelyn lisäksi muodostaa yrityssaneeraus tilanteen, jossa velkojen perintä keskeytyy. Saneerausmenettely tulee kyseeseen silloin, kun maksukykynsä menettänyt yritys on sinänsä elinkelpoinen, kunhan talous saadaan tasapainotettua.

Yrityssaneerauksessa hakemuksen tekee velallisyritys, eivät velkojat. Tosin, saadakseen saneerauksen yritys tarvitsee vähintään kahden merkittävän velkojan suostumuksen.

Mikäli oikeus vahvistaa saneerausohjelman, poistetaan saatavista mm. perintäkulut ja korot. Sen lisäksi oikeus saattaa suoraan leikata myös velkapääomaa jokaisen velkojan tasapuoliseksi tappioksi. Saneerattava yritys saa suorittaa velkojille vain ohjelmassa määrätyt maksut. Saneeraustilanteessa perintä on asiaa koskevan lain 19 luvun mukaan kielletty.

Mikäli epäilet velallisyrityksen todellista kykyä suoriutua saneerausohjelmasta, voit velkojana halutessasi vastustaa oikeudessa saneerausohjelman vahvistamista. Voidaksesi olla varma, että juuri teidän yrityksenne näkemys asiasta otetaan varmasti huomioon asiaa päätettäessä, kannattaa prosessi antaa lähtökohtaisesti perintälakimiehen hoidettavaksi.

Saneerausohjelman vahvistaminen tarkoittaa velkojaluetteloon hyväksyttyjen velkojien kannalta sitä, että saatavat leikkaantuvat 20-80 prosenttisesti alkuperäisestä. Toisaalta, asian valoisa puoli on se, että velkojat saavat edes jotain, varsinkin, jos velallisyritys onnistuu hoitamaan ohjelman maaliin kunnialla. Parhaimmillaan tai pahimmillaan, riippuen näkökulmasta, velallinen pääsee kuin koira veräjästä, tekemään uutta velkaa.

Ei siis ihme, että jopa onnistuneen, ja erityisesti onnistuneen, saneerausmenettelyn jälkeen velkojilla saattaa olla hieman huijattu olo. No, kauppaa käydään jatkossa vain käteisellä ja laskuihin voi laittaa sen kuuluisan pienlaskutuslisän, korvaamaan menneitä tappioita. Näin kaikki maksavat juhlien jälkeistä kulutuskrapulaa ja kauppa käy.